Uutta ulkoasua ja muuta turhaa hölinää

Nyt oon vihdoin tyytyväinen blogin ulkoasuun, josta vielä puuttuu tuo "päätähdet" esittely. Olen käännellyt ja väännellyt bannerin kanssa, tehnyt muutaman pohjanoteeraus teoksen, mutta nyt voin vihdoin olla koko tyyliin tyytyväinen!

Matilla en ole päässyt nyt kunnolla menemään, sillä sen toinen takakenkä on hieman huterasti kiinni. Joten olen sen kanssa vain kävellyt, tehnyt pysähdyksä ja peruutteluita. Peruutteluiden suhteen alkaa hieman näyttää paremmalta, mutta oikeaan kierrokseen mentäessä peruutus ei ole todellakaan suora, vaan Matti lähtee peruuttamaan sisällepäin. En ymmärrä miksi, sillä avuissani ei pitäisi olla mitään, miksei se lähtisi suoraan. Luulen kyllä, että ajan myötä peruutus suoristuu ja pää alkaa pysyä oikeilla kohdilla. Harjoitusta se vain kaipaa, niin kuin moni muukin asia. Oon päättänyt, että yksinratsastessa alan jo vaatimaan enemmän, sillä lähes tulkoon aina kun menen yksin, pysyn omalla mukavuusalueella. Joten nyt on aika poistua sieltä ja alkaa viemään Mattia muutamassa asiassa eteenpäin. Mm. avotaivutuksissa ja juurikin noissa peruutteluissa.
Joidenkin mielestä peruuttelua on helppoa hommaa, mutta Matin kanssa se on hieman hankalampaa, kun vertaa peruskoulutettuun ratsastuskoulun hevoseen.

Ruuvi Ponilaaksosta (ei liity tekstiin mitenkään, mutta olisi tylsä ilman kuvia)

 On kuitenkin asioita, joita todella kaipaan valmennuksissa ja muutenkin. Nimittäin laukan harjoitus. En voi sanoin kuvailla kuinka kaipaan pyörivää, kolmitahtista laukkaa, jonka työstämiseen tarvitsee ratkoa ne oikeat palat kohdalleen. En sano, että Matin laukka olisi hirveää, vaikka se onkin todella nelitahtista ja ruman näköistä. Haluaisin alleni taas ratsun, jonka pysyisi nahoissaan laukankin jälkeen.
Tiedän, että Matin laukka kehittyy, kun sitä vain treenaa. Laukka olisi myöskin yksi, jota Matin kanssa pitäisi harjoitella. Mutta keväällä se on hankalempaa, sillä tulee tilsoja. Matilla on tilsakumit, mutta ei nekään kaikkia lumen tuloja kavioihin estä. Matti haluaa tukevan ja vankan pohjan jaloilleen, muuten se alkaa ravata enemmän ylöspäin. Tekosyy haiskahtaa... 

Kuva © www.moviexclusive.com

Sunnuntaina pitäisi olla jälleen valmennus ja jos sää sallii, otan kameran mukaan! (:

Oon lomalla innostunut katsoon elokuvia ja nyt on tullut katseltua 007 Skyfall, Yön ritarin paluu (The Dark Knight Rises), Taru Sormusten Herrasta(kaikki osat pitkinä), sekä The Hurt Locker. Kaikki on katselemisen arvoisia. Erityisesti pidin kuitenkin elokuvasta The Hurt Locker, jonka olin joskus nähnyt televisiosta puoliksi, joten nyt halusin nähdä sen alusta loppuun.
Päänäyttelijänä näyttelee Jeremy Renner ja elokuva kertoo Irakin sodasta. Itse en sota elokuvista ikinä ole mitenkään innostunut, mutta tämä oli kuitenkin jollakin tavalla erilainen ja siitä tulikin yksi lempielokuvistani! :)

Kirjoittelen luultavammin vasta viikonloppuna uudelleen, kun pääsen Matille kunnolla ratsastelemaan (: