Onnellinen (varoitus pitkästä selittämisestä)

Tää fiilis on aivan mahtava, kun tuntuu, että Matin kaa alkaa taas sujua paremmin. Meillä oli se yksi jakso, kun kaikki meni aivan pieleen, mutta niitä tulee varmasti vieläkin. Tänään, sekä eilen Matti on kulkenut todella hyvin, ollut kuuntelevainen ja herkkä ratsastaa. (Lisään selostuksien väliin sekalaisesti kuvia, jottei tylsyys iske)

Olen todennut, että Matin kanssa ei kannata lähteä vain ravaamaan uraa pitkin, se tarvitsee jonkun tehtävän, johon keskittyä. Tässä lähiaikoina on menty paljon mm.kolmikaarista kiemurauraa, loivaa kiemuraa ja oma keksimiä taivutus, sekä siirtymis harjoituksia. Olen myös oppinut itsestäni sen, että hallitsen hevosen paremmin harjoitusravissa, olen lähempänä sitä ja pystyn jotenkin ratsastamaan tehokaammin harjoitusravissa, kuin keventäessä. Matin ravi oli alkuvuosina hirveätä istua, sillä pompin siellä kuin perunasäkki. Nykyään kuitenkin istuntani on parantunut todella paljon; pystyn pitämään jalat lähellä, ilman että ne heiluu koko ajan. Lisäksi käteni ovat lähempänä niiden oikeaa kohtaa.
Miinuksena olen huomannut, että olen lievästi etukenossa ja kun ratsastaessa tajusin asian, sekä korjasin sen, alkoi sujumaan paremmin. Välillä kuitenkin tajusin olevani taas etukenossa. Onneksi valmennuksissa siitä sanotaan koko ajan, niin eiköhän se kohta sinne takaraivoon mene.

Palataan kuitenkin tämän päiväiseen ratsastukseen. Alkutunnista jouduin ensin menemään uralla, jotten olisi muiden tiellä. Jouduttuani ravailemaan uralla tein käyntiin siirtymisiä, pysähdyksiä ja aina pienen voltin silloin kuin mahdollista. Volttia tehdessä, huomasin, että Matti otti liian "lujaa vastaan" sisäpohkeeni ja luulikin useasti, että tekisimme täyskaarron. Homma kuitenkin korjaantui hieman voimakkaamalla ulkopohkeen käytöllä ja painoavuilla.
Kun jäin yksin kentälle, aloin tekemään kolmikaarista kiemurauraa ja Matin ravi oli alkuun hieman jännittynyttä. Annoin sille useammin myötäksiä ja hiljensin ravia ääniavuilla. Matti alkoi mukavasti rentoutua ja aloin totisesti nauttia ratsastuksesta! Muutama pärskähdyskin tuli ulos. Ennen Matilla oli vaikeuksia asettua oikeaan kierrokseen, mutta nykyään se on parantunut todella paljon. Kolmikaarista kiemurauraa tehdessä, en edes huomannut kumpaan suuntaan oli vaikeampaa asettaa. Olen alkanut kuiskailemaan itselleni ratsastaessa, tänään sanoin mm. sisäpohje, ulkopohje, kädet, kädet! Tehtävä sujui hyvin, kun itse keskityin täysin tehtävää ja kehuin Mattia.

Aina ei mene tarkennuksen kohdilleen

Pidimme pienen kävelytauon ja tässä välissä katsoin kelloa. Olin mennyt 18 minuuttia, joka yllätti minut, kun tuntui, että olin mennyt suunnilleen 10minuuttia.
Kävelytauon jälkeen, tein kahdeksikkoa jossa pysäytin Matin liitoskohdassa. Tässä tehtävässä huomasin sen, että oli vaikeuksia asettaa oikeaan suuntaan, sekä oikaisi järkyttävän paljon ja ongelma olikin siellä ratsastajassa tässä kohtaan. Huomasin roikkuvani ulkohjassa, joten ei Matti edes saanut tilaa asettua. Korjasin asian, myötäsin reilusti ulko-ohjasta, pidin sisäpohkeeni napakkana ja sisäohjan paikoillaan. Kerta kerran jälkeen tuli parempaa tulosta ja olin onnellinen työn tuloksesta. Matti alkoi kuitenkin aina ennustaa tehtävän ja pysähtyikin aina automaattisesti ilman minun käskyäni. Vaihdoin pysähtymisen paikkaa mieleni mukaan, jottei poika voisi ennustaa liikkeitä.
Kahdeksikon sujuttua pidin pienen kävelytauon jälleen ja poika oli edelleen todella mukavan rento.

Viimeinen tehtävä oli itse miettimäni ja oli hieman haastavampi. (alempana kuva!) Siinä piti nopeasti saada hevonen taipumaan eri suuntaan, mikä ei Matille ole mikään itsestään selvyys. Tehtävä alkoi aivan niinkuin arvelin, eli alussa oli juuri niitä taipumisvaikeuksia. Kun kuitenkin homma alkoi sujua ja ratsastin tehokkaasti, tuntui tehtävä lasten leikiltä ja sain taas kuulla pärskähdyksiä. Olin super tyytyväinen hevoseen, joten lopetin kentällä ratsastuksen ja menin vielä radalle ravaamaan loppuravit. Kävelin tietenkin ennen raveja. Radalla Matti oli jo väsynyt, mutta jaksoi silti ravata ja oli hyvin kuulolla, vaikka häiriköntekijöitä oli ympäristössä.
Ei tällaiseen ratsastukseen voinut olla kuin tyytyväinen!

Tehtävä näyttää tässä helpommalta. Kentän koon vuoksi ympyrän jälkeen suoristamiseen ei ollut noin paljon aikaa

 Matti on ollut koko viikon aika kovalla ratsastuksella, mutta tuntuu, että se on ainakin rauhoittunut ja rentoutunut. 15 minuutin lisääminen ratsastukseen on tuonut vain hyvää tulosta ja harjoitusravin ansiosta oma istunta paranee koko ajan.

Otettu sinä päivänä kun sain Matin.