Tulevaisuus sumeana

Minulta kysyttiin juuri tänään, että mitä Matille tapahtuu, jos pääsen opiskelemaan Ruovedelle hevoslukioon?
Mitään ei ole vielä lyöty lukkoon ja kesällähän vasta kaikki selkenee. Kuitenkin jo yhteishakulomakkeessa kysytään, että tuleeko oma hevonen mukana ja siihen tulen luultavasti rastittamaan että ei.

Se olisi tietenkin aivan unelmaa, jos Matti pääsisi mun kanssa Ruovedelle, mutta tallivuokra on korkeampi kuin nykyinen, joten sen mukaan ottaminen ei olisi rahallisesti kannattavaa.
Ruovedellä olisi kuitenkin paremmat puitteet Matin kehittymiseen, mutta se ei voi ikinä kehittyä omalle tasolleni.
Olen oppinut Matin kanssa paljon, mutta haluan valmentautua ja kisata.
Matin laukka ei ole kolmitahtista, eikä se osaa liioin mitään avotaivutuksia tms. Puhumattakaan, ettei sillä pysty harrastamaan esteitä.
Ruovedellä minulla olisi mahdollisuus valmentautua ja kisata omalla tasollani ratsastuskoulun hevosilla.

Äidin kanssa ollaan ohimennessä mietitty sen sijoittamista muualle Ruovedelle, mutta liikkuminen paikasta toiseen talvella ei olisi helppoa. Joutuisin ravaamaan lukion, asuntolan, ratsastuskoulun ja Matin välillä ilman mitään kunnollista kulkupeliä. Saan auton reilun vuoden päästä, mutta siltikin mietin ehdinkö/riittääkö stressin sietokykyni.
Viikonloppuisin tulisin tietenkin aina kotiin, mutta en silloin jos olisi mahdollisuus kisaamaan. Rakastan Mattia ja tuntuu tietenkin pahalta jättää se.
Tätiratsastajaa ollaan mietitty, mutta mitään ei voi todellakaan lyödä lukkoon. Matti on ollut minulla jos yli 4 vuotta, joten sen "antaminen" jollekin muulle tuntuu oudolta. Se on ollut silmäteräni siitä asti kun sain sen, sen kanssa olen aina piristynyt.

Lisänä tähän vielä muutama kuva sunnuntain valmennuksesta, joka ei mennyt aivan toivotulla tavalla...

Ensi kerralla toivottavasti taas iloisin mielin liikkellä :)