Jouluostoksilla

Moikka! Joulu alkaa kohta olla täällä, joten oli aika ostaa hieman Matille ja minulle talvivaatteita joulun kunniaks (: Oon itse Rukalla 22.12-27.12, joten hiljaiseloa silloin. Innostuin siis äsken shoppailemaan Horzen sivuilla, jossa nyt parin päivän ajan -20% kaikki varusteet ja vaatteet, joten kaikki ostoksille!

Mietin todella kauan, tilaanko Horzelta kypärän, mutta sitten päätin, etten kiiruhda kypärän ostossa, koska en halua asiaa jälkeenpäin katua. Tilailen siis vasta tammikuussa uutta kypärää, joka luultavasti on BR Riding Helmet Zenith Black Swarovski. Monella on varmaan tuo kypärä, mutta itse tykkään siitä myös. En vielä tiedä minkä värisen ostaisin. Luultavasti mustan, sillä olen tyystin kyllästynyt tuohon ruskeaan kypärääni.

 Tilasin siis nyt itselleni ainoastaan punaisen Horzen One4All talvitakin, joka maksoi ainoastaan 35,20€. Takki ei ole mikään kallis, eikä huikea merkkivaate, mutta ei mulla ole muutakaan kallista merkkivaatetusta. 

Kuva Horze

 Matti sai uuden riimun+riimunnarun. Matilla on tosiaan ainoastaan 2 samanlaista riimunnarua. Mustaharmaita. Nyt se sitten sai sinisen pehmustetun riimun ja riimunnarun. Hintaa tuli yhteensä 11,20€.

Kuva Horze

 Lisäksi ostoslistalla on vielä punainen kouluhuopa, Horzelta kun en mitään kivaa löytänyt, niin täytyy katsoa muualta. Äiti vielä näytti mulle Agrimarketin lehdestä hienon toppaliivin ja rakastuin siihen tosi paljon! Hinta oli 35€

Kuva Agrimarket

 Ensi vuonna myös täytyy saappaat hankkia, sillä täytyyhän munkin siirtyä saapasaikaan! Varasin muuten myös ensi kesäksi esteleirin Ponilaaksosta ja ajattelin, että voisin tehdä 2012 vuoden leiristä postauksen, jonka vietin myös Ponilaaksossa. Suosittelen paikkaa! :--)
Hyvää talvea kaikille, täällä tuiskuttaa lunta! 

Rautakylki

Heippa ja on ilo ilmoittaa, että Matin kanssa palattu normaaliin liikuntaan. Tietysti liikutan sitä sen oman kunnon mukaan ja virtaa sillä riittää kuin pienellä kylällä.
Olin viime sunnuntaina valmennuksessa ja ajattelin, että hyvin se menee kun sillä on edellispäivänä menty aika rankasti. Ei ikinä pitäisi ajatella sellaista, Matti oli niin sikatuulella, että loppujen lopuksi valmentaja joutui sen selkään kipuamaan. Se ei millään halunnut ymmärtää sisäpohjetta, ja itselläni alkoi työn teossa polveen sattumaan sen verran, että aloin turhautua. Se oli kuin rautaa olisi potkinut, joten oli parempi, että minua paaaaljon parempi ratsastaja meni sitä koittamaan.

Aluksi se oli yhtä taistelua, Matti pisti kunnolla vastaan! Tehtävä oli yksinkertainen, kuunnella sisäpohjetta. Hiljaa, mutta varmasti se sisäpohkeen tarkoitus löytyi, vaikka hyppelyitä tuli välissä. Roosa teki myös hieman pohkeenväistöjä ja kyllä se välissä väistikin hyvin, mutta taas poika pelleili aivan turhia. Sain nyt tehtäväksi reenata paljon pohkeenväistöjä ja muutenkin sain tunnilta hyviä vinkkejä mitä sovellan Matin kanssa. Uutta valmennusta odotellessa, ehkäpä puomeja päästään taas pian menemään! Pahoittelen kuvien minimaalisuutta, mutta ei oikeasti ollut julkaisukelpoisia kuvia (enkä halua julkaista kuvia, missä valmentaja näkyy kokonaan)

Comeback

Vihdoinkin, 6 viikon jälkeen pääsin takaisin Matin selkään! Eli siis eilen mentiin tallille ihan vain koittaan, miten Matti kävelee ratsastajan kanssa ja nähtiin astuuko normaalisti. Oli aivan valtavan ihanaa päästä tuttuun ja turvalliseen selkään. Ikävä kyllä, selkään tuntui kuinka lihaksia oli lähtenyt ja kyllähän sen Matista näkee. En kävellyt kauaa Matilla, mutta näki kyllä, että poika oli rento ja nautti olostaan. Onhan se varmastikkin ihanaa, kun saa rauhassa palata arkeen ja kävellä rauhallisesti tietä pitkin pitkillä ohjilla ilman huolen häivää. Kävelyä on tiedossa ainakin viikko, joten blogi elää vähän aikaa hiljaisesti, sillä ketään tuskin hirveästi kiinnosta kun kerron kuinka kävelin Matilla. Kävimme myös tänään kävelemässä kentällä n.20min ja Matti ei ollut moksiskaan kun vieressä laukkaili hevonen. Se oli oma rento itsensä.

Tänä aikana kun en voinut Matilla ratsastaa, en kuitenkaan kyllästynyt tallilla pyörimiseen. Matti osasi aina piristää pahaa päivää. Yhden kerran kun tulin tallille ja aloin juttelemaan Matille, se hörisi takaisin. Olen tehnyt luottamustehtäviä ja juoksuttanut, joka on mielestäni yhdistänyt minua ja Mattia. Ratsastuskoulussa ajattelin aina vaan ratsastamista. Halusin aina vaan hypätä ja laukata, jossakin vaiheessa aloin pitää käyntiäkin mielenkiintoisena. Pahoina päivinä halusinkin vain kävellä Matilla. Kaipaan tietenkin valmennuksiin, mutta tärkeintä on kuitenkin nyt ottaa rauhallisesti, niin että poika tulee kuntoon. Palaillaan sitten taas valmennuksiin, kun on sen aika. :--)

Klinikka ja muuta mukavaa

En ole tarkoituksella kirjoitellut vähään aikaan, sillä kirjoitan nyt koko viikon tapahtuneet yhteen postaukseen. Maanantaina oli siis klinikka käynti Teivossa ja tallin omistaja otti minut matkalla kyytiin. Matti matkusti asiallisesti, muutaman kerran kuului kyllä jytkytystä. Klinikan pihassa jäin Matin seuraksi, kun tallin omistaja meni ilmoittamaan meidän tulleiksi. Poika kurkki trailerista ja oli aivan tärinöissään, taisi sitäkin vähän jännittää. Kun Mattia poistettiin trailerista, veti se polvilleen lastaussillalle, sillä ilman kenkiä se oli ja saattoi olla liukas alusta. Pääsimme pian odottelemaan karsinaan, missä Matti näytti kyllä aivan raukalta. Se pureskeli narua missä oli kiinni, peruutteli seinään ja tärisi. Kun lämminverinen hevonen kulki ohitsemme, kuulin Matin ensimmäistä kertaa hirnuvan toiselle hevoselle. Sen jälkeen se näytti siltä kuin "en ookkaan täällä yksin". Taisimme odottaa noin vartin, että pääsimme tutkintahuoneeseen. Eläinlääkärimme oli asiallinen, kyseli hieman Matista ja alkoi tutkia jalkoja. Jalat olivat normaalit, turvotusta ei ollut ja jalat olivat saman lämpöiset. Tämän jälkeen el.lääkäri tarttui kaviopihteihin ja alkoi kavioita tähystellä. Oli selvää, että kavion sisäpuoli oli arka ja sen kyllä huomasi tyhmäkin. Matti yritti nostaa jalkaansa ja jännitti. Mitään hälyttävää ei tähän mennessä ollut selvinnyt, joten sitten vuorossa oli juokseminen ja minä yllätys yllätys sain sen tehdä. Juoksunäyte tehtiin sekä ulkona, että sisällä. Eläinlääkärin mukaan juoksemisessa näkyi hyvin vähän arkuutta, eli ei jälleen mitään hälyttävä. Siirryimme tämän jälkeen jälleen karsinaan ja Matti olikin jo rauhtoittunut, kun ei tämä ollutkaan niin hirveä kokemus. Matista otettiin röntgen kuvat ja onneksi ei tarvinnut rauhoittaa! Itse en siis tosiaan päässyt röntgeniin, sillä ne ovat k18, mutta äidin mukaan Matti oli asiallinen. Röntgenistä selvisi vain, että kavion pohja on heikko ja kulunut, lisäksi kavion sisäreunama on todellakin huonossa kunnossa. Lisäksi kavio on liian pieni. Matti kengitettiin heti torstaina, niin että se sain pohjallisen yms. Nyt se onkin viihtynyt kengissään, on pirteä, eikä todellakaan näytä siltä, että sitä sattuisi. Olen juoksuttanut sitä ja tehnyt luottamusharjoituksia, mitä en yleensä tee ja täytyy sanoa, että aion kyllä jatkaa harjoituksia.

 

Perjantaina sainkin alleni täysin uuden ratsun (jälleen). Kallen. Täytyy myöntää, ett huhhuh kun jouduin tekemään töitä. Aluksi ratsastin varmaan todella rumasti, tuntui etten osannut mitään. Mutta sitten aloin ratsastamaan kunnolla ja sain mielestäni hyviäkin pätkiä aikaiseksi! Vasen suunta oli Kallellakin helpompi, niinkuin myös Matilla ja oikea kierros selvästi vaikeampi. Tuntui, että Kalle puski ulospäin ja välillä ei ulkopohjekkaan auttanut. Laukka oli työlästä istui, niinkuin myös muuten harjoitusravi. En mennyt kauaa Kallella, hain vain tuntumaa ja todellakin haluan Kallella uudestaankin mennä! Pahoittelen kuvien huonolaatuisuudesta, huonompi objektiivi, sekä pimeä + äiti kameran takana. 

Tämän viikon tapahtumat, tänään ehkä pääsen hyppäämään taas Matin selkään. Kirjoittelen taas pian, heippahei :--)