Klinikka ja muuta mukavaa

En ole tarkoituksella kirjoitellut vähään aikaan, sillä kirjoitan nyt koko viikon tapahtuneet yhteen postaukseen. Maanantaina oli siis klinikka käynti Teivossa ja tallin omistaja otti minut matkalla kyytiin. Matti matkusti asiallisesti, muutaman kerran kuului kyllä jytkytystä. Klinikan pihassa jäin Matin seuraksi, kun tallin omistaja meni ilmoittamaan meidän tulleiksi. Poika kurkki trailerista ja oli aivan tärinöissään, taisi sitäkin vähän jännittää. Kun Mattia poistettiin trailerista, veti se polvilleen lastaussillalle, sillä ilman kenkiä se oli ja saattoi olla liukas alusta. Pääsimme pian odottelemaan karsinaan, missä Matti näytti kyllä aivan raukalta. Se pureskeli narua missä oli kiinni, peruutteli seinään ja tärisi. Kun lämminverinen hevonen kulki ohitsemme, kuulin Matin ensimmäistä kertaa hirnuvan toiselle hevoselle. Sen jälkeen se näytti siltä kuin "en ookkaan täällä yksin". Taisimme odottaa noin vartin, että pääsimme tutkintahuoneeseen. Eläinlääkärimme oli asiallinen, kyseli hieman Matista ja alkoi tutkia jalkoja. Jalat olivat normaalit, turvotusta ei ollut ja jalat olivat saman lämpöiset. Tämän jälkeen el.lääkäri tarttui kaviopihteihin ja alkoi kavioita tähystellä. Oli selvää, että kavion sisäpuoli oli arka ja sen kyllä huomasi tyhmäkin. Matti yritti nostaa jalkaansa ja jännitti. Mitään hälyttävää ei tähän mennessä ollut selvinnyt, joten sitten vuorossa oli juokseminen ja minä yllätys yllätys sain sen tehdä. Juoksunäyte tehtiin sekä ulkona, että sisällä. Eläinlääkärin mukaan juoksemisessa näkyi hyvin vähän arkuutta, eli ei jälleen mitään hälyttävä. Siirryimme tämän jälkeen jälleen karsinaan ja Matti olikin jo rauhtoittunut, kun ei tämä ollutkaan niin hirveä kokemus. Matista otettiin röntgen kuvat ja onneksi ei tarvinnut rauhoittaa! Itse en siis tosiaan päässyt röntgeniin, sillä ne ovat k18, mutta äidin mukaan Matti oli asiallinen. Röntgenistä selvisi vain, että kavion pohja on heikko ja kulunut, lisäksi kavion sisäreunama on todellakin huonossa kunnossa. Lisäksi kavio on liian pieni. Matti kengitettiin heti torstaina, niin että se sain pohjallisen yms. Nyt se onkin viihtynyt kengissään, on pirteä, eikä todellakaan näytä siltä, että sitä sattuisi. Olen juoksuttanut sitä ja tehnyt luottamusharjoituksia, mitä en yleensä tee ja täytyy sanoa, että aion kyllä jatkaa harjoituksia.

 

Perjantaina sainkin alleni täysin uuden ratsun (jälleen). Kallen. Täytyy myöntää, ett huhhuh kun jouduin tekemään töitä. Aluksi ratsastin varmaan todella rumasti, tuntui etten osannut mitään. Mutta sitten aloin ratsastamaan kunnolla ja sain mielestäni hyviäkin pätkiä aikaiseksi! Vasen suunta oli Kallellakin helpompi, niinkuin myös Matilla ja oikea kierros selvästi vaikeampi. Tuntui, että Kalle puski ulospäin ja välillä ei ulkopohjekkaan auttanut. Laukka oli työlästä istui, niinkuin myös muuten harjoitusravi. En mennyt kauaa Kallella, hain vain tuntumaa ja todellakin haluan Kallella uudestaankin mennä! Pahoittelen kuvien huonolaatuisuudesta, huonompi objektiivi, sekä pimeä + äiti kameran takana. 

Tämän viikon tapahtumat, tänään ehkä pääsen hyppäämään taas Matin selkään. Kirjoittelen taas pian, heippahei :--)