Kirjoittelenkin vasta nyt lyhyesti valmennuksesta ja sen jälkeisestä hölläilystä.
Valmennus meni todella hyvin, alkuraveistä laukkoihin asti. Eniten olen iloinen siitä, ettei keulittu.
Ei tehty mitään ihmeellisiä tehtäviä, voltteja, ympyröitä ja siirtymisiä. Pyrittiin hakemaan rentoa ja rauhallista menoa ja sitä kyllä löytyi meiltä! Matti oli ollut edellispäivänä aivan hirveä, johtuen varmaan muutenkin omasta huonosta päivästäni... Odotin siis valmennuksesta myös yhtä kaaosta, mutta kuten aina, Matti yllätti. Kerrankin tuntui, että ratsastin vain hieman reippaampaa hyvin koulutettua hevosta, enkä ex-ravuria. Sitä ei aina tule ajateltua, kuinka paljon onkaan yli neljässä vuodessa tapahtunut.
Laukkakin sujui hyvin, eikä ollut enää todellakaan niin sekavaa, kuin edelliskerroilla. Olin siis hyvin iloinen! :)
Seuraavana päivänä oli rentoa menoa ilman satulaa, eli palauttava ratsastus. Menin ihan vain voltteja ja kahdeksikkoja taivutellen. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, joten :
 |
| Erittäin ihana tapa on vetää pää alas heti kun pysähdytään, jotta pääseen rapsuttamaan itseään :D |
Hieno blogi, liityin lukijaksi! :)
VastaaPoistaJos kiinnostaa, niin kurkkaa mun blogi :)
Kiitos (: Seuraan vähän aikaa blogiasi anonyymina, on ollut ongelmia liittyä kenenkään blogin lukijaks, mutta liityn heti, ku kone suostuu yhteistyöhön! :)
Poista