sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Comeback

Vihdoinkin, 6 viikon jälkeen pääsin takaisin Matin selkään! Eli siis eilen mentiin tallille ihan vain koittaan, miten Matti kävelee ratsastajan kanssa ja nähtiin astuuko normaalisti. Oli aivan valtavan ihanaa päästä tuttuun ja turvalliseen selkään. Ikävä kyllä, selkään tuntui kuinka lihaksia oli lähtenyt ja kyllähän sen Matista näkee. En kävellyt kauaa Matilla, mutta näki kyllä, että poika oli rento ja nautti olostaan. Onhan se varmastikkin ihanaa, kun saa rauhassa palata arkeen ja kävellä rauhallisesti tietä pitkin pitkillä ohjilla ilman huolen häivää. Kävelyä on tiedossa ainakin viikko, joten blogi elää vähän aikaa hiljaisesti, sillä ketään tuskin hirveästi kiinnosta kun kerron kuinka kävelin Matilla. Kävimme myös tänään kävelemässä kentällä n.20min ja Matti ei ollut moksiskaan kun vieressä laukkaili hevonen. Se oli oma rento itsensä.

Tänä aikana kun en voinut Matilla ratsastaa, en kuitenkaan kyllästynyt tallilla pyörimiseen. Matti osasi aina piristää pahaa päivää. Yhden kerran kun tulin tallille ja aloin juttelemaan Matille, se hörisi takaisin. Olen tehnyt luottamustehtäviä ja juoksuttanut, joka on mielestäni yhdistänyt minua ja Mattia. Ratsastuskoulussa ajattelin aina vaan ratsastamista. Halusin aina vaan hypätä ja laukata, jossakin vaiheessa aloin pitää käyntiäkin mielenkiintoisena. Pahoina päivinä halusinkin vain kävellä Matilla. Kaipaan tietenkin valmennuksiin, mutta tärkeintä on kuitenkin nyt ottaa rauhallisesti, niin että poika tulee kuntoon. Palaillaan sitten taas valmennuksiin, kun on sen aika. :--)

lauantai 3. marraskuuta 2012

Klinikka ja muuta mukavaa

En ole tarkoituksella kirjoitellut vähään aikaan, sillä kirjoitan nyt koko viikon tapahtuneet yhteen postaukseen. Maanantaina oli siis klinikka käynti Teivossa ja tallin omistaja otti minut matkalla kyytiin. Matti matkusti asiallisesti, muutaman kerran kuului kyllä jytkytystä. Klinikan pihassa jäin Matin seuraksi, kun tallin omistaja meni ilmoittamaan meidän tulleiksi. Poika kurkki trailerista ja oli aivan tärinöissään, taisi sitäkin vähän jännittää. Kun Mattia poistettiin trailerista, veti se polvilleen lastaussillalle, sillä ilman kenkiä se oli ja saattoi olla liukas alusta. Pääsimme pian odottelemaan karsinaan, missä Matti näytti kyllä aivan raukalta. Se pureskeli narua missä oli kiinni, peruutteli seinään ja tärisi. Kun lämminverinen hevonen kulki ohitsemme, kuulin Matin ensimmäistä kertaa hirnuvan toiselle hevoselle. Sen jälkeen se näytti siltä kuin "en ookkaan täällä yksin". Taisimme odottaa noin vartin, että pääsimme tutkintahuoneeseen. Eläinlääkärimme oli asiallinen, kyseli hieman Matista ja alkoi tutkia jalkoja. Jalat olivat normaalit, turvotusta ei ollut ja jalat olivat saman lämpöiset. Tämän jälkeen el.lääkäri tarttui kaviopihteihin ja alkoi kavioita tähystellä. Oli selvää, että kavion sisäpuoli oli arka ja sen kyllä huomasi tyhmäkin. Matti yritti nostaa jalkaansa ja jännitti. Mitään hälyttävää ei tähän mennessä ollut selvinnyt, joten sitten vuorossa oli juokseminen ja minä yllätys yllätys sain sen tehdä. Juoksunäyte tehtiin sekä ulkona, että sisällä. Eläinlääkärin mukaan juoksemisessa näkyi hyvin vähän arkuutta, eli ei jälleen mitään hälyttävä. Siirryimme tämän jälkeen jälleen karsinaan ja Matti olikin jo rauhtoittunut, kun ei tämä ollutkaan niin hirveä kokemus. Matista otettiin röntgen kuvat ja onneksi ei tarvinnut rauhoittaa! Itse en siis tosiaan päässyt röntgeniin, sillä ne ovat k18, mutta äidin mukaan Matti oli asiallinen. Röntgenistä selvisi vain, että kavion pohja on heikko ja kulunut, lisäksi kavion sisäreunama on todellakin huonossa kunnossa. Lisäksi kavio on liian pieni. Matti kengitettiin heti torstaina, niin että se sain pohjallisen yms. Nyt se onkin viihtynyt kengissään, on pirteä, eikä todellakaan näytä siltä, että sitä sattuisi. Olen juoksuttanut sitä ja tehnyt luottamusharjoituksia, mitä en yleensä tee ja täytyy sanoa, että aion kyllä jatkaa harjoituksia.

Perjantaina sainkin alleni täysin uuden ratsun (jälleen). Kallen. Täytyy myöntää, ett huhhuh kun jouduin tekemään töitä. Aluksi ratsastin varmaan todella rumasti, tuntui etten osannut mitään. Mutta sitten aloin ratsastamaan kunnolla ja sain mielestäni hyviäkin pätkiä aikaiseksi! Vasen suunta oli Kallellakin helpompi, niinkuin myös Matilla ja oikea kierros selvästi vaikeampi. Tuntui, että Kalle puski ulospäin ja välillä ei ulkopohjekkaan auttanut. Laukka oli työlästä istui, niinkuin myös muuten harjoitusravi. En mennyt kauaa Kallella, hain vain tuntumaa ja todellakin haluan Kallella uudestaankin mennä! Pahoittelen kuvien huonolaatuisuudesta, huonompi objektiivi, sekä pimeä + äiti kameran takana. 



Tämän viikon tapahtumat, tänään ehkä pääsen hyppäämään taas Matin selkään. Kirjoittelen taas pian, heippahei :--)

lauantai 27. lokakuuta 2012

Lumilaukkailut

Heipparallaa!
Meidän piti siis mennä perjantaina klinikalle, mutta peruuntui sillä kuskilla vielä kesärenkaat ja täälläpäin tiet ovat jo jäässä, sekä lumessa. Joten maanantaille saimme uuden ajan. Perjantaina kävimme kuitenkin tallilla päästämässä Matin laitumelle laukkaileen ja samanlailla tehtiin tänään. Tästähän poika tykkäs aivan valtavasti! Ihan innoissaan siellä laukkaili ja riehui, onneksi laidun oli pehmeä, sillä edelleen jalassa on jotain vikaa. Matti ei kuitenkaan enää näytä masentuneelta niin paljoa kuin n.3 viikkoa sitten. Nappasin tänään tallikäynniltä pari kuvaa!











 Kirjoitan seuraavan kerran klinikkakäynnistä :--)
Hyvää alkutalvea kaikille! Uusi ulkoasu suunnitteilla ;)









maanantai 22. lokakuuta 2012

Kysymyksien vastaukset



1. Miksi aloitit ratsastuksen?
- Aloitin ratsastuksen tavallaan vahingossa, sillä en todellakaan ollut suunnitellut aloittavani sitä. Ystäväni ratsasti ja eräs päivä hän pyysi minua mukaan tallille ja siitä se lähti. Tämän ensimmäisen talutustunnin jälkeen äitini ilmoitti minut alkeistunneille. Eli äiti on myös osallinen siihen, miksi ratsastan. Mutta omasta tahdostahan minä nykyäänkin ratsastan.

2. Lempihevosesi tai ponisi?
-No siis Matti on tietty lemppariheppa, mutta myös Ponilaaksossa asustavat Ruuvi ja Lätty ovat huippuja. Poneilla en ole hirveästi mennyt, mutta Viholan ratsastuskoululta ainakin Daalia, sekä Napero.


3. Kuinka paljon olet hypännyt tällä ?
-20cm

4. Oliko ex-ravurin kouluttaminen todella vaikee, vai aika vaikeaa?
-Vaikeaa! Siihen tarvitaan valtavasti taitoa ja kärsivällisyyttä. Tiedän, etten itsekkään ole tarpeeksi taitava kouluttaja ja olenkin tehnyt paljon virheitä matkan varrella. Matti olisi varmasti pidemällä jo, jos se olisi annettu ns.kunnon kouluttajalle.

5. Onko matti eka heppasi?
-On, minulla ei ole aikaisemmin ollut edes vuokrahevosta.

6. Millainen olisi unelma elämäsi?
-Asuisin Suomessa, omistaisin kyvykkään hevosen, asuisin omakotitalossa, toivoisin hyvää työtä ja että olisin parisuhteessa. Koiraa myös toivoisin ja että kisaisin hevosellani aktiivisesti.

7. Mitkä ovat Matin huonot puolet?
Heikot etujalat, ylikuumuminen ja ehkä vielä, ettei se ole aivan sillä tasolla millä haluisin.

8. Mikä on Matin kanssa vaikeinta?
-Rauhoittelu laukan jälkeen ja pohkeenväistö.  Kärsivällisyys ja hermot ovat kovasti kehittyneet ratsastuksessa!



9. Mitkä kolme asiaa muuttaisit Matissa?
-No toivoisin, että jalat olisi hyvässä kunnossa, eikä kävisi niin kuumana laukan jälkeen. Kolmatta en oikeasti keksi :D

10. Mikä on paras varusteenne?
Varmastikkin wintecin koulusatula. Ei meillä oikeastaan oo mitään huippuvaruisteita. Perus kamat. 



11. Onko Matti unelmiesi hevonen?
-Ei ole, mutta se on elämäni hevonen jota varmasti tulen aina muistelemaan hyvällä. Niin paljon se on mulle opettanut.

12. Pidätkö enemmän koulu- vai esteratsastuksesta?
-Olen aina ollut enemmän esteratsastaja, sillä rakastan vauhtia, mutta tykkään myös reenata ja kisata koulua. 



13. Käytkö Matin kanssa valmennuksissa?
- Käyn kyllä, aina silloin kun tallillemme tulee valmentaja!

14. Millainen kamera+putket sulla on?
-Kuvaan Nikon D3100 ja putkena minulla on AF-S DX 18-55mm VR ja NIKKOR  AF-S DX 55-300/4.5-5.6G VR ED

© Verkkokauppa ja Rajala shop





15. Mitä Matti syö?
-Ihan perus heinää, kauratonta täysrehua(merkkiä en muita), lisäksi b-vitamiinia, sekä joskus saatetaan lisätä suolaa. Kesäisin sitten myös ruohoa. 



16. Monta vapaapäivää sillä on viikossa?
Yleensä vain yksi, mutta joskus saattaa olla enemmän.

17. Mikä on unohtumattomin kokemuksesi ratsastuksessa?
-Hmm, ensimmäiset koulukisat joissa sijoitin vielä neljänneksi, sekä kaikki saavutukset Matin kanssa.
Ensimmäiset yhteiset kisat 18.8.2012 <3

18. Hirvein hevonen ja ihanin hevonen jolla olet mennyt?
- Viholan ratsastuskoulun Pippuri on yksi poni, joka oli mulle aika shokki kokemus. Menin sillä joskus tunnilla, kun se ei oiken vielä ollut ’’ratsastuskelpoinen”. Joka ikinen kerta kun nostin sillä laukan, se ryösti ja mentiin sitten täyttä laukkaa ympäri kenttää. Tipuin todella monta kertaa, mutta aina nousin takas selkään ja nostin laukan uudelleen.
Ja sitten on yksi ravuri, Sami, jolla menin kun olin 12vuotias. Se oli 170cm, joten olin varmasti pieni sen selässä. Ravasin sillä rataa ympäri, joka kiersi koko tallialueen ja kierros oli hieman reilun kilometrin pitkä. Jossakin vaiheessa Sami alkoi peitsaamaan, enkä minä huomannut sitä ja sitten se lähti ihan tuhottomaan laukkaan. Mitä enemmän yritin pidätellä, sitä lujempaa se meni. Laukattiin yhteensä yli kaksi kilometriä ja juuri kun Sami oli edes hieman hidastamassa, ratsastin oksaa päin ja putosin kiitolaukassa. Oikeaan polveeni tuli palovamma ja se aukesi. Siitä mentiin sitten ensiapuun ja tuntoaistini ei enää siitä kohtaa ole niin hyvä, mitä se joskus oli. Traumoja ei kuitenkaan tästä tullut, vaan edelleen ratsastelen joskus ravureilla. 
Millään todella ihanalla hevosella en ole mennyt,  Matti ja Ruuvi ovat kuitenkin kärjessä.

19. Mitä normaaliin arkipäivääsi kuuluu?
Kotona oleilua, tallia, ulkona olemista, salilla käyntiä, koulua

20. Millaisen hevosen haluaisit isona?
- Yli 160cm korkean, sellaisen joka rakastaisi hyppimistä, mutta myös tuuppailua kentällä. Sukupuolella ei ole väliä, eikä värillä. Rohkean, yhteistyöhaluisen, mutta kuitenkin haastavan hevosen.  

Nick Skelton ja Big Star, heitä kannustin kovaan ääneen Lontoon olympialaisissa. Yksi harvista ratsukoista joita tosissani kannustan!
 

21. Lempi kauppasi?
Kaikki ratsastuskaupat, sekä H&M.

22. Lempi vaatteesi ja ratsastusvaatteesi?
Tykkään pukeutua collegeen ja lökäreihin, pidän kuitenkin farkuistakin. Ratsastusvaatteistani pidän eniten farkku ratsastushousuistani.

23. Mitä muuta harrastat?
- Salilla käyntiä.

24. Joululahjatoiveesi?
-Jumpsuit, ratsastussaappaat ja rahaa.

25. Pahin onnettomuutesi hevosen kanssa?
-Tuo Sami onnettomuus, josta kerroin kysymyksessä 18.

26. Oletko koskaan pelännyt henkesi puolesta jonkun hevosen kanssa? Jos niin miksi?
-En ole pelännyt ikinä henkeni edestä.

27. Kauan olet harrastanut ratsastusta?
n.9 vuotta

28. Harrastatko mitään muuta kuin hevosia?
Salilla käyntiä.

29. Suurin unelma
- Elää ihana ja hyvä elämän

30. Oletko koskaan halunnut olla jonkilainen satuolento?
- En, haluisin vain lukea ajatuksia ja olla näkymätön :D
  
31. Montako kertaa käyt tallilla?
-Pyrin käymään 6 kertaa viikossa.

32. Kuinka kauan sinulle kestää tallille?
- Kilometrejä tallille kotoa on 9km, jonka ajan suunnilleen 15-20 minuutissa skootterilla.

33. Kisaatko paljon?
- Harvoin, ei oikeen Matin kanssa viitsitä lähteä hirveän pitkälle kisaamaan. Mutta toivon, että tullaan vielä monet kisat kiertään.

34. Onko Matti herkkä avuille vai kova suustaan?
- Se kuuntelee hyvin apuja mitä sille annan, välillä se on kova suustaan ja nojaa kädelleni, mutta sillon vain pohkeella tai äänellä pyydän sitä pyrkimään eteenpäin.  Matin kanssa pystyy ratsastaan hyvin, ilman mitään apukeinoja.






35. Hienoin tai upein hevonen jolla olet mennyt?
- En ole mennyt millään sellaisella huippuhevosella.

36. Käytätkö kannuksia useasti?
- Leireillä kyllä, Matin kanssa vain silloin kun koen ne tarpeellisiksi. Eli harvoin.

37. Kuinka pitkälle uskot, että pääsisit Matin kanssa?
- Toivon, että pääsisimme tasolle HeC ja että voisimme edes muutamat estekisat mennä. Ei mitään isoa luokkaa. 



Nämä vastaukset saapuvat kuintekin tekstimuodossa, koska lähden pienelle matkalle huomenna ja halusin jotain teille kuitenkin saada luettavaks :---)

lauantai 13. lokakuuta 2012

Pikapäivitys

Jälleen kerran kirjoittelu on jäänyt taka-alalle. Yksinkertaisesti mun oma motivaatio ei oo riittäny siihen, et jaksaisin tulla kirjoittelemaan Matista. IRL-elämä on tavallaan ihan sekaisin ja Matti ei oo vieläkää parempi. Se ei onnu enää, ainakaan käynnissä, mutta jalka edelleen turvoksissa ja lämmin. Tuun oikeesti hulluks, ku en pääse ratsastaan kunnolla.
Onneksi tosin ystäväiseni Nea antoi minun ratsastaa hänen Bebe hevosellaan keskiviikkona ja minähän menin rakastumaan tähän tammaan. Tosi ihana ratsastaa, yhteistyöhaluinen ja ihan eri maata kuin Matti. Siis paljon kokeneempi! Samana päivänä hoidin Matin jalkaa ja poika alkaa olla jo villillä päällä. Piti kurinpalautusta antaa, ku ei tainnut muistakkaan, että minä määrään. Poika myös yllätti minut positiivisesti, menemällä hiekalle piehtaroimaan, oli jotenkin huvittavaa. Taisi kuitenkin vain olla Matin pirullinen juoni saada mut harjaamaan se :D.
Mä vastailen noihin kysymyksiin, kunhan saan aikaa ja motivaatiota siihen. Tämä oli siis vain pikapäivitys, kattellaan nyt, et mihin suuntaan ton pojan jalka menee..

torstai 4. lokakuuta 2012

Pientä päivittelyä

Moikka jälleen, en ookkaan tovin postaillut.
Matille tuli kaviopaise, joka onneksi puhkesi itsesään ja oli onneksi pieni. Matti ei sunnuntaina ontunut yhtään, joten ajateltiin laittaa kenkä takaisin, mutta laitettiin liian aikaisin. Turvotus oli laskenut sunnuntaina minimaaliseksi, mutta kengän laiton johdosta, ontuminen jatkui jälleen, sekä jalka turposi uudestaan. Ei siinä muu auta kuin kenkä pois ja lepoa taas.

Matista alkaa huomata,että se alkaa turhautuun ja haluisi päästä tekemään jotain. Kävelytin sitä maanantaina ja huhhuh ku se vei mua 100-0! Sillä oli kiire joka paikkaan, ja mä yritin liukkaalla ja mutaisella pohjalla kävellä sen vieressä saappailla. Pari kertaa piti huomauttaa, et kumpi johtaa. Eli virtaa riittää, kunhan nyt vain selkään pääsisin.. Alkaa olla ikävä ratsastusta.

Teen sen kysymyspostauksen tällä viikolla videomuodossa (:


Potilas toipumaan päin ja n.kahden viikon päästä takas kunnon reeniin, ellei mitään hälyttävää tapahdu!