Ei parempaan ajankohtaan voinut tulla... (istuntavirheeni)

Nimittäin istuntatunti! En ala selittelemään tuntia sen kummemmin, muuta kuin, että olin pelkkää hymyä tunnin jälkeen! Pienestä pullahevosesta kuoriutui hieno hevonen, jonka kanssa mentiin tosi makeita pätkiä. Mutta voi herranjumala sitä mun istuntaa ja tässä postauksessa päätin kertoa istuntani ongelmia kuvien kera.

Ensimmäisenä voisin mainita omat käteni, teen turhia pidätteitä ja en myötää tarpeeksi nopeasti. Tämä huomattiin leirilläkin, kun myötäsin aina sekunnin liian myöhään. Matin kanssa ongelma on kaksinkertainen, sillä se vetää herneen syvälle nenään jos en anna sille tilaa. Kuvista huomaa tuon mun sisäkäden, joka tekee jotain aivan omaansa... Tämä käden ongelma ilmenee kaikilla hevosilla ja siitä saan kuulla jokaikisessä valmennuksessa, ehkä tästä vielä päästään ohi.

Toinen ongelmani on jalat, mutta tämä ongelma ilmenee mystisesti vain Matilla ja silloin jos yritän "yliratsastaa". Matilla on jotenkin todella hankalaa saada jalkoja hyvin ympärille, joten kuvissakin ne sojottaa joka suuntaan. Matilla ratsastaessa joudun tekeen todella paljon töitä, jotta taisin jalan pysymään oikeassa kohdassa, yleensä se valuu eteen. Jalan asento on vielä siedettävää käynnissä, mutta raviin siirryettäessä en saa pidettyä sitä "kurissa". En osaa vielä saada nilkkaa siihen asentoon, että se olisi joustava ja saisin kantapääni alas kunnolla.

Matilla

Muilla hevosilla (Jalkanihan ei ole täydellisesti, mutta paremmin kuin Matilla ratsastaessa)

Pahin ongelma on kuitenkin selkäni, joko olen etukenossa tai sitten selkäni on hermottomalla mutkalla. Tänään valmennuksessa opettaja käski hetkeksi mennä mykkyrään ja sitten suoristaa selkä, olin ehkä viisi sekuntia suorassa ja palasin sinne siihen kauheaan alaselän mutkaan.

Viimeisenä mainittakoon oma kaatuminen, jonka johdosta toinen olkapää on ylempänä. Noh, kuvat kertoo enemmän kun tuhat sanaa.

Jokainen ratsastuskerta pyrin parantamaan istuntaani ja muistamaan kaikki asiat mitä valmentaja on neuvonut. Istunta kuitenkin on suuri osa ratsastuksessa, koska sen avulla pystyn Mattiinkin vaikuttamaan todella paljon.
Toinen asia muuten mikä pisti valmennuksen jälkeen hymyilyttämään oli se, että tallin omistaja kehui, että kuinka se pystyy luottaan meihin kun mennään esim. tielle käveleen. Ollaan aina niin asiallisia ja fiksuja liikenteessä, että se on ylpeä meistä! (: